Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa

Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista. Äänioikeus eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Myös vakinaisesti ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset eli ns. ulkosuomalaiset ovat äänioikeutettuja. Aikasarjaa päivitetty huhtikuussa 2019. Vuodesta 2003 lähtien ulkomailla asuvat suomen kansalaiset on sijoitettu kuntakohtaisiin lukuihin. Vuosina 1991, 1995 ja 1999 ulkomailla asuvat suomen kansalaiset näkyvät vain koko maan luvussa. Tulkinta: Indikaattori mittaa kansalaisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Sen sijaan indikaattorin ei voida sanovan mittaavan validisti yleistä osallisuutta, sillä ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen elämään lukemattomilla eri tavoilla esim. osallistumalla ei-poliittiseen yhdistystoimintaan tai erilaisiin joukkoharrastuksiin.Poliittinen osallistuminen ja tunne siitä, että voi vaikuttaa itseä koskeviin yhteiskunnallisiin asioihin, on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, osa poliittisten resurssien kokonaisuutta. Edustuksellisen demokratian peruslähtökohta on, että kaikki osallistuvat päätöksentekoon, sillä osallistuminen ruokkii myös vastuun tunnetta yhteiskunnasta. Jos äänestysprosentti olisi 100, niin kansan eri kerrostumat tulisivat katetuksi eduskunnassa. Äänestysaktiivisuudessa on vaihtelua kuntien välillä. Pieni äänestysprosentti voi heijastaa sitä, että kiinnostus politiikkaan, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin, poliittisten tapahtumien seuraaminen ja tiedot poliittisista asioista kunnassa ovat vähäisiä, yleisemmin siis passivoituminen. Taustalla voi myös olla aktiivinen protestointi, etenkin mikäli noudatettu politiikka ei miellytä tai kun sopivia ehdokkaita ei ole tarjolla. Huono äänestysaktiivisuus voi liittyä myös väestörakenteeseen, sillä äänestäminen on yleisintä vanhempien ikäryhmien ja korkeasti koulutettujen parissa.Osallistumisen muotoja on kuitenkin lukuisia (mielenosoitukset, toiminta sosiaalisessa mediassa, ay-toiminta, erilaiset kansalaistottelemattomuuden muodot) eikä näidenkään suhde poliittiseen vaikuttamiseen ole yksiselitteinen. Äänestysaktiivisuus kuvastaa tätä ulottuvuutta siis vain osittain. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 1991–2023. Saatavilla kuntatasolla.