Avohoidon keinoin vältettävissä olevat, päivystyksellisesti alkaneet sairaalahoitojaksot perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla

Indikaattori ilmaisee avohoidon keinoin vältettävissä olevien, päivystyksellisesti alkaneiden sairaalahoitojaksojen (VOS-jaksot) ilmaantuvuuden 25 vuotta täyttäneessä väestössä sataatuhatta samanikäistä asukasta kohden.VOS-jaksojen ilmaantuvuus määritetään ikävakioituna ja sen laskenta perustuu terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä poimittuihin päivystyksellisesti alkaneisiin vuodeosastohoitojaksoihin. Ikävakiointi on tehty suoralla menetelmällä ja painokertoimina on käytetty koko maan väestön ikärakennetta vuonna 2018. Laskennassa on huomioitu sairaalahoitojaksot perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. VOS-jaksot on poimittu hoitojaksojen diagnoosien ja toimenpiteiden perusteella. Hoitojaksojen määrityksessä on huomioitu sairaalasiirrot sekä siirrot sairaalaosastojen välillä siten, että jos henkilöllä on kaksi peräkkäistä hoitotapahtumaa, joiden välillä on yksi päivä, on tapahtumat määritetty kuuluvaksi samaan hoitojaksoon. Laskenta on tehty THL:ssa. Tulkinta: VOS-jaksot ovat kansainvälisesti käytetty avohoidon laadun ja suoriutumiskyvyn laaja-alainen, epäsuora koontimittari. Se koostuu vuodeosastohoitojaksoista 20:ssä ennalta valitussa sairausryhmässä (määrittelytaulu). Tausta-ajatuksena on, että näissä sairausryhmissä sairastumiseen tai pahenemisvaiheeseen liittyvä päivystyksellinen sairaalahoidon tarve olisi mahdollisesti estettävissä avohoidon tehokkain ja oikea-aikaisin toimin. VOS-jaksoihin liittyy selvä ylikuolleisuusriski, mikä korostaa niiden luonnetta epätoivottuina haittatapahtumina ("sentinel event"). VOS-jaksojen tausta on usein monitekijäinen ja vain osa niistä on todella ehkäistävissä avohoidon keinoin. Tutkimuksia VOS-jaksojen ehkäistävyydestä on kuitenkin yhä rajallisesti, eikä tätä ole Suomessa vielä kattavasti arvioitu. Tämän vuoksi VOS-jaksojen ilmaantuvuudelle ei ole yhtä oikeaa tavoitearvoa, joten aluekohtaista ilmaantuvuutta suositellaan verrattavaksi koko maan keskiarvoon ("benchmark"-lähestymistapa).Mikäli mittarin arvoja verrataan suoraan kahden tai useamman alueen välillä, on tulkinnassa syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Tällöin tulee hyödyntää myös muita, VOS-jaksojen poikkeavia arvoja mahdollisesti selittäviä tekijöitä (esim. väestön sairastavuus, väestön sosiodemografinen rakenne, hoidon jatkuvuus ja vuodeosastohoidon tarjonta). Alueellisesti korkea VOS-jaksojen ilmaantuvuus pikemminkin viittaa mahdollisiin ongelmiin avohoidon suoriutumisessa. Syytä alueen korkeille arvoille tulee tarkastella lähemmin muilla keinoin. Vastaavasti matalissakin, alueille suotuisissa arvoissa on todennäköisesti parantamisen varaa. Mittari sisältää VOS-jaksot myös niistä henkilöistä, jotka eivät ole käyttäneet tai voineet käyttää avohoidon palveluita. Täten mittari tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa hoidon katveeseen jääviä väestöryhmiä.VOS-jaksojen ilmaantuvuus heijastelee sekä palvelujärjestelmään (perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon) että väestörakenteeseen liittyviä tekijöitä. Kansainvälisesti matalan VOS-jaksojen ilmaantuvuuden on havaittu liittyvän hyvään hoidon jatkuvuuteen ja kokonaisvaltaiseen avohoitoon. Toisaalta laadulliset tutkimukset ovat havainneet, että VOS-jaksojen taustalla on usein samanaikaisia ongelmia niin annetun hoidon laadussa ja koordinaatiossa, sosiaalipalveluissa kuin potilaskohtaisissa tekijöissäkin (mm. hoitoon hakeutumisessa, hoitoon sitoutumisessa ja taidoissa omahoidon toteuttamiseksi). Vain pienessä osassa VOS-jaksoja taustalla näyttäisi olevan ainoastaan potilaskohtaisia tekijöitä. Kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin viitteitä VOS-jaksojen alueellisten erojen yhteydestä avohoidon suoriutumiseen. Toisaalta alue-erot osin heijastelivat myös asukkaiden terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa sekä alueen perusterveydenhuollon vuodeosastojen käyttöä ja sairaalasänkyjen tarjontaa.Tämä mittari sisältää myös VOS-jaksot perusterveydenhuollon vuodeosastoilla, joten sen arvot näyttäytyvät todellista edullisempina alueilla, joilla perusterveydenhuollon vuodeosastotarjonta on vähäistä. Nämä vuodeosastot toimivat yleislääkärin työkaluna pitkien etäisyyksien alueilla. On kuitenkin todennäköistä, että osa näilläkin vuodeosastoilla tapahtuneista VOS-jaksoista olisi voitu ehkäistä avohoidon oikea-aikaisin toimin. Mittarin ilmaantuvuusluvuista on saatavilla myös vaihtoehto: VOS-jaksot erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Mittayksikkö: Keskiarvo. Aikajakso: 2002–2025.