Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus (%), korkea koulutus

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka kokevat päivittäisen elämänsä turvattomaksi. Tarkastelussa ovat ne, joilla suhteellinen koulutustaso on korkea. Suhteellinen koulutustaso on laskettu kymmenvuotisikäluokittain FinSote-tutkimukseen vastanneiden ilmoittamista koulutusvuosista.Perustuu kysymykseen: "Seuraavien kysymysten kohdalla mieti elämääsi kahden viime viikon ajalta. Kuinka turvalliseksi tunnet olosi päivittäisessä elämässäsi?". Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en lainkaan, 2) vähän, 3) kohtuullisen turvalliseksi, 4) hyvin turvalliseksi, 5) erittäin turvalliseksi. Tarkastelussa on 1) en lainkaan tai 2) vähän vastanneiden osuus. Tulkinta: Aiempien tutkimusten mukaan suomalaiset kokevat yleisesti ottaen turvallisuuden tunteensa hyväksi ja Suomea pidetään turvallisena yhteiskuntana. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet asiat. Kysymys turvallisuuden tunteesta voidaan myös ymmärtää monella tavalla. Turvallisuuden tunteeseen voivat vaikuttaa omien kokemusten lisäksi läheisten kokemukset, erilaisten rikosten tai onnettomuuksien uutisointi tai yleinen epävarmuus. Turvallisuuden tai turvattomuuden tunne ei ole aina suoraan suhteessa erilaisten uhkien todennäköisyyteen. Turvattomuuden tunne on kuitenkin kokijalle sellaisenaan todellinen tunne, jolla voi olla myös konkreettisia seurauksia. Turvattomuuden tunne voi heikentää elämänlaatua ja vaikuttaa arkiseen toimintaan esimerkiksi niin, että ihminen välttelee ulkona liikkumista. Tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne on yleisempää haavoittuvassa tai epävarmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Naiset kokevat turvattomuuden tunnetta yleisesti ottaen enemmän kuin miehet. Myös kuuluminen etniseen vähemmistöön, matala tulotaso, heikko koulutus ja epävakaa työmarkkina-asema voivat lisätä turvattomuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteessa on tutkimusten mukaan alueellisia eroja. Alueellisesti turvallisuus liitetään mielikuvana vahvemmin maaseutuun kuin kaupunkeihin. Suurissa kaupungeissa pelätään rikoksen uhriksi joutumista, kun taas maaseudulla ollaan huolissaan turvallisuuspalveluiden heikkenemisestä. Iäkkäiden henkilöiden turvallisuuden tunnetta lisäävät hyväksi koettu terveydentila, sosiaaliset verkostot, turvalliseksi koettu asuinympäristö sekä elämänhallinnan tunne. Turvattomuuden tunnetta aiheuttavat mm. heikentynyt toimintakyky, yksinäisyys, kaatumispelko ja tunne siitä, ettei voi kontrolloida arkeaan omassa kodissaan. Esimerkiksi kaatumisen pelko voi iäkkäillä johtaa kierteeseen, jossa liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden vähentyminen aiheuttavat toimintakyvyn alentumista, lisäten kaatumisriskiä. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2020–2024. Saatavilla kuntatasolla.