Asioinut digitaalisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, (%) palveluja käyttäneistä

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveyspalveluja tarvinneista, jotka ovat asioineet digitaalisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa 12 viime kuukauden aikana.Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta kertaa olet asioinut sähköisesti (esim. videoyhteydellä tai chatin välityksellä) seuraavien ammattilaisten kanssa 12 viime kuukauden aikana?". Kysymyspatterissa esitettiin a) lääkäri, b) hoitaja (esim. sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja), c) sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja, d) muu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) en kertaakaan, 2) yhden kerran, 3) useita kertoja. Tarkastelussa ovat yhteen tai useampaan kohtaan vastausvaihtoehdon "yhden kerran" tai "useita kertoja" vastanneet. Tarkasteluun on lisäksi rajattu ne, jotka ovat ilmoittaneet käyttäneensä 12 viime kuukauden aikana sosiaali- tai terveyspalveluja. Tulkinta: Indikaattori kuvaa digitaalista asiointia (sähköinen asiointi) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mikä on voitu toteuttaa joko reaaliaikaisesti tai ei-reaaliaikaisesti. Esimerkiksi videoyhteydellä hoidettu sosiaalityöntekijän tai lääkärin tapaaminen tai anonyymista chatista neuvon kysyminen sairaanhoitajalta ovat tällaista digitaalista asiointia. Indikaattorin tieto kuvaa digitaalisen asioinnin yleisyyttä ja sitä voidaan verrata perinteisten asiointimuotojen (puhelinsoitto, fyysinen käynti) määriin. Palveluntarjoajat voivat hyödyntää indikaattorin tietoa eri yhteystapamuotojen yleisyyden kehityssuunnan seuraamisessa, mikä taas mahdollistaa resursoinnin etukäteistä suunnittelua.Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan?Digitaalisella asioinnilla voidaan korvata perinteisiä palveluja tai palvelun osaprosesseja tai tarjota uusia palveluja, joihin ei muuten olisi riittävästi resursseja. Palveluprosessien muutos vaatii strategista johtamista, resurssien uudelleen jakamista sekä uudenlaista osaamista ammattilaisilta ja palveluiden käyttäjiltä.Ammattilaiskontaktin sisältävä digitaalinen asiointi tuo joustavuutta asiointiin, kun palvelu voidaan tarjota sinne, missä asiakas on ja ei-reaaliaikaisen asioinnin osalta silloin, kun se asiakkaalle sopii. Toisaalta kaikilla ei ole käytettävissä tarvittavia välineitä eikä riittävää osaamista digitaaliseen asiointiin. Kun digitaalisia palveluja kehitetään, on huomioitava potentiaalisen käyttäjäkunnan monimuotoisuus. Myös palveluprosessien suunnittelussa tarvitaan harkintaa, jotta digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto niille ihmisille, jotka eivät pysty, osaa tai halua käyttää digitaalisia palveluita.Mitä kunnassa / alueella tulisi tehdä?Digitaalisia asiointimahdollisuuksien lisääminen tulee tehdä suunnitellusti, asiakaslähtöisyyttä korostaen sekä toimintojen luonne huomioiden. Digitaalisella asioinnilla pystytään nykyisin käytössä olevalla teknologialla korvaamaan osa asiointikäynneistä. Osa asioinnista taas on sellaista, joka vaatii fyysisiä tutkimuksia ammattilaisen toimesta tai muusta syystä fyysistä läsnäoloa. Digitaalisten palveluiden lisäämisessä tulisi kiinnittää huomiota väestön palvelutarpeisiin, jotta palvelujärjestelmän tarjonta vastaa kysyntään. Digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi voidaan alueilla esimerkiksi määrittää digitaalisten palvelujen tuen tarjoamisen vastuutahot sekä käytännöt.Tuloksia voidaan käyttää digitaalisen asioinnin kehityksen seurannassa sekä tasa-arvon toteutumisen arvioinnissa digitaalisissa palveluissa. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2020–2024. Saatavilla kuntatasolla.