Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet

Indikaattori (AUDIT-C) ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden prosentteina 65 vuotta täyttäneistä alkoholin käyttäjistä.Perustuu AUDIT-C:n kolmeen kysymykseen: "Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Valitkaa se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettanne." Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2-4 kertaa kuukaudessa, 4) 2-3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. "Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia? Katsokaa oheista laatikkoa." Vastausvaihtoehtoina olivat 1) 1-2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän. "Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?" Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Kukin kysymys pisteytettiin 0-4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada 0-12. Tarkastelussa liikakäytön pisterajoina on 20-64 -vuotiailla miehillä vähintään 6 pistettä, 20-64 -vuotiailla naisilla vähintään 5 pistettä, ja 65 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla vähintään 4 pistettä. Tulkinta: Alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. On arvioitu, että vähintään 13 prosenttia väestöstä (eli 560 000 suomalaista) käyttää alkoholia niin, että heillä on kohonnut riski pitkäaikaisille terveyshaitoille. Alkoholin liikakäyttöön liittyy sekä terveydellisiä että sosiaalisia haittoja tai niiden riski. Alkoholiin liittyvät kuolinsyyt ovat viimevuosina olleet yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrän tiedetään olevan suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta, pahentaa monien sairauksien oireita ja lisää riskiä ajautua työelämän ulkopuolelle. Lisäksi alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa. Alkoholin käytöstä on haittoja läheisille, yhteisöille ja laajemmin yhteiskunnalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nuoria kohdattaessa alkoholin käyttö tulee ottaa systemaattisesti puheeksi ja tukea vähentämistä tai lopettamista mini-interventiolla. Myös oppilaitosten ja työpaikkojen päihdeohjelmilla sekä yhtenäisillä päihteisiin liittyvillä toimintatavoilla voidaan ehkäistä ja vähentää haittoja. Väestölle tulee tiedottaa alkoholin riskikäytön rajoista, haitoista, oma-apukeinoista sekä vertaistuen ja ammattiavun saamisen mahdollisuuksista. Alkoholin riskikäytön sekä alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen kuuluu osaksi ehkäisevää päihdetyötä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnassa ja maakunnassa. Alkoholihaittojen välittömät kustannukset ovat vuosittain noin 1250 miljoonaa euroa, jonka lisäksi välillisiä kustannuksia aiheutuu noin 900 miljoonaa euroa (arvio vuodelta 2012). Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2013–2024. Saatavilla kuntatasolla.