100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia, osuus (%), 20 - 74-vuotiaat, korkea koulutus

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20-74-vuotiaista korkeatason koulutuksen saaneista, joille 100 metrin matkan juokseminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Suhteellinen koulutustaso on laskettu kymmenvuotisikäluokittain ATH-tutkimukseen vastanneiden ilmoittamista koulutusvuosista. Perustuu kysymykseen: "Pystyttekö yleensä seuraaviin suorituksiin?" Kysymyspatterin alakysymyksinä esitettiin 20-54-vuotiailla a) juoksemaan lyhyehkön matkan (noin sata metriä, 100m) ja b) juoksemaan pitkähkön matkan (yli puoli kilometriä). 55-74-vuotiaiden lomakkeella alakysymyksinä esitettiin lisäksi c) kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, d) nousemaan portaita yhden kerrosvälin levähtämättä, e) liikkumaan ulkona kesällä, f) liikkumaan ulkona talvella ja g) kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) pystyn vaikeuksitta, 2) pystyn, mutta vaikeuksia on jonkin verran, 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa ja 4) en pysty lainkaan. Tarkastelussa on alakysymykseen a) juoksemaan lyhyehkön matkan (noin sata metriä, 100m) vaihtoehdon 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa tai 4) en pysty lainkaan vastanneiden osuus. Tulkinta: Indikaattori erottelee väestöstä ne, joille 100 metrin matkan juokseminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Kysymys kuvaa liikkumiskykyä, ja erottelee erityisesti sitä väestönosaa, jossa kävelyvaikeudet ovat vielä harvinaisia. Vaikeudet juoksemisessa voivat johtua tuki- ja liikuntaelimistön tai hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon heikentymisestä. Ne ovat alkava liikkumiskyvyn heikkenemisen merkki ja voivat johtaa myöhemmin kävelyrajoituksiin ja sitä myöten vakavampiin toimintarajoitteisiin. Taloudellinen merkitysVarhain alkava kunnon rapistuminen johtaa suurempaan avun- ja palveluiden tarpeeseen iäkkäänä lisäten sosiaali- ja terveyskustannuksia. Väestön hyvällä toimintakyvyllä voidaan kompensoida ikärakenteen vanhenemisesta johtuvaa hoivakustannusten nousua, joten panostaminen liikuntaan kannattaa vaikka sen terveysvaikutukset näkyvät viiveellä. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että kokonaisuudessa liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.Mitä kunnassa / alueella tulisi tehdä? Fyysisen kunnon ylläpito sopivalla kestävyysliikunnalla sekä alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen ovat tehokkaita keinoja ylläpitää liikkumiskykyä myöhäiseen ikään saakka. Lihavuus on liikkumisongelmien riskitekijä, joten lihavuuden ehkäisy on tärkeää. Monet terveys- ja toimintakykyongelmat ovat yleisempiä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla, minkä vuoksi heidän tarpeensa tulee erityisesti huomioida toimenpiteitä suunniteltaessa. Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Suosituksista liikunnan edistämiseksi kunnille löytyy kunnan eri toimialoja koskevia konkreettisia ehdotuksia edistämistoimista. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2013–2024. Saatavilla kuntatasolla.