Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 - 80 vuotta / 100 000 vastaavan ikäistä, pienituloiset

Indikaattori ilmaisee ikävälillä 25 - 80 vuotta tapahtuneiden alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien lukumäärää alimmassa tuloviidenneksessä 100 000 vastaavanikäistä asukasta kohden. Alkoholisyiden vuoksi menetetyt elinvuodet estimoidaan väestössä PYLL-indeksillä (engl. potential years of life lost), jonka laskenta perustuu kuolemansyytilaston peruskuolemansyytietoihin. Indikaattori huomioi ne kuolleet, joiden peruskuolemansyy on suoraan liitettävissä alkoholiin (alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset, ICD-10-koodit F10, G31.2, G40.51, G62.1, G72.1, I42.6, K29.2, K70, K86.0, K85.2, O35.4, P04.3, Q86.0, X45). PYLL-indeksi muodostetaan viisivuotisikäryhmittäin luokitellun aineiston pohjalta. Kussakin viisivuotisikäryhmässä alkoholikuoleman todennäköisyys lasketaan väestöryhmän havaittujen alkoholisyykuolemien ja väkiluvun osamääränä. Saatu luku kerrotaan menetettyjen elinvuosien määrällä. Esimerkiksi 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden. 80-vuotiaana tai sitä vanhempana kuolleiden ei katsota menettäneen yhtään elinvuotta. Indikaattori ei huomioi alle 25-vuotiaana tapahtuneiden kuolemien vuoksi menetettyjä elinvuosia. Viisivuotisikäryhmittäisistä luvuista lasketaan painotettu summa käyttäen painoina 25–79-vuotiaan väestön ikärakennetta koko maassa vuonna 2001, jotta alueiden erilaiset ikärakenteet eivät vääristä ajallista ja alueiden välistä vertailua. Painotus on tehty käyttäen Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston tietoja. Lopuksi kerrotaan saatu luku 100 000:lla. Laskenta on tehty THL:ssä. Tulkinta: Mitä korkeampi PYLL-indeksin lukema on, sitä enemmän ja/tai sitä nuorempana alkoholikuolemia kyseisessä väestönosassa (alue/tuloluokka) tapahtuu.Alkoholi vaikuttaa monin tavoin alkoholia käyttävien hyvinvointiin, terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Vakavimpina haittoina ovat alkoholiin liittyvät kuolemat ja niihin liittyvät menetetyt elinvuodet. Alkoholikuolemien trendien on havaittu melko hyvin seuraavan alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia, ja niiden voidaan siksikin olettaa olevan melko hyvä mittari vakaville alkoholista aiheutuville haitoille laajemminkin.Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa merkittävästi esimerkiksi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen, verenpainetaudin sekä ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyövän riskiä ja on yhteydessä myös joidenkin mielenterveyshäiriöiden, tapaturmien ja väkivallan kohonneeseen riskiin. Alkoholilla on haitallisia vaikutuksia myös perheelle, läheisille ja yhteiskunnalle. Alkoholin on arvioitu aiheuttavan yhteiskunnalle vähintään 2 miljardin euron välittömät ja välilliset kustannukset vuosittain. Alkoholikuolemiin liittyvien kuolemien kustannukset lasketaan mukaan välillisiin kustannuksiin, joista ne muodostavat suurimman osan. Esimerkki työelämälle aiheutuvista haitoista ovat työstä poissaolopäivät. Alkoholin takia vuosittain menetettyjen työpäivien määrä on arvioitu vastaavan noin 10 000 henkilötyövuotta. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeiden tärkein yksittäinen syy on masennus, joka on usein seurausta pitkäaikaisesta runsaasta alkoholin käytöstä.Kun halutaan tarkastella terveyden epätasa-arvoa, on tärkeää tarkastella muutoksia taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alkoholikuolleisuudessa. Parin viime vuosikymmenen aikana alkoholikuolleisuuden vaihtelu on ollut keskeinen elinajanodotteen sosioekonomisten erojen kasvua tai kaventumista selittävä tekijä. Alkoholin vuoksi menetettyjen elinvuosien määrä on suurin pienituloisimmassa viidenneksessä hyvätuloisempiin verrattuna. Alimman tuloluokan menetettyjen elinvuosien määrä on 2000-luvulla ollut yhteydessä alkoholinkulutuksen muutoksiin reagoiden niihin muita tuloryhmiä voimakkaammin.Vaikuttamalla väestön kokonaiskulutukseen alkoholin hinnan, saatavuuden ja mainonnan sääntelyn keinoin voidaan vähentää myös riskiryhmien alkoholin kulutusta. Olennaista on myös kiinnittää huomiota eritoten sosiaali- ja terveyspalveluissa alkoholin käytön puheeksiottoon, riskikäytön varhaiseen tunnistamiseen ja ohjaavan neuvonnan tarjoamiseen (= mini-interventio) sekä toisaalta tarpeenmukaisen avun, tuen, hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseen. Mahdollisuuksia riskikäytön puheeksiottoon ja varhaiseen tunnistamiseen on perusterveydenhuollon lisäksi muun muassa traumapäivystyksessä, aikuissosiaalityössä, iäkkäiden ja vammaisten palveluissa. Mittayksikkö: Sataa tuhatta asukasta kohden. Aikajakso: 2002–2024.