Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 25 - 64-vuotiaista (-2014)

Indikaattori ilmaisee niiden prosenttiosuuden 25 - 64-vuotiaasta väestöstä, jotka eivät liiku tai rasita itseään ruumiillisesti vapaa-aikana. Vastaajat ovat valinneet kysymykseen "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana?" vastausvaihtoehdon 1) "Vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti". Muut vastausvaihtoehdot olivat: 2)"Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa" 3)"Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa keskimäärin vähintään 3 tuntia viikossa" 4)"Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa". Tulkinta: Indikaattori mittaa fyysistä aktiivisuutta ja sillä on selkeä yhteys sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka eivät harrasta liikuntaa ja eivät muutenkaan rasita itseään ruumiillisesti vapaa-aikanaan.Kun työn ruumiillinen rasittavuus on vähentynyt, vapaa-ajalla ja työmatkalla tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden merkitys korostuu. Säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella on useita myönteisiä vaikutuksia henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Fyysinen aktiivisuus mm. pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja auttaa hallitsemaan painoa. Säännöllisesti liikkuvilla henkilöillä on myös vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja töistä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erityisen tärkeää, että fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt ovat saavutettavissa kaikilla ikään, sukupuoleen, sosiaaliryhmään tai kieliryhmään katsomatta. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 1998–2014.