Yli 64-vuotiaat asiakkaat, joiden AUDIT-C-testin tulos on: kohonnut riski saada alkoholihaittoja, % testin tehneistä

Indikaattori kertoo niiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden lukumäärän, joille on perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa tehty AUDIT-C-testi, jonka tulos oli 4 tai yli pistettä.Avosairaanhoito on asiakkaan terveysongelman (sairauden) hoitoa varten annettavaa palvelua. Avosairaanhoito voi olla päivystysluonteista tai ennalta sovittua. Perusterveydenhuollon avohoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.Hilmo-oppaan mukaiset luokitukset: palvelumuoto: Avosairaanhoito (T11) yhteystapa: Fyysiset käynnit (R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla, R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona, R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla, R41 Ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla, reaaliaikainen etäasiointi (R52) ja etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia (R56)Perusterveydenhuollon tilasto perustuu palveluntuottajilta saatuihin tietoihin, jotka poimiintuvat potilastietojärjestelmistä päivittäin automaattisesti (niin sanotut Avohilmo-tiedot). THL tuottaa saaduista tiedoista raportointia verkkopalveluna. AUDIT-C-mittarissa on kolme kysymystä: "Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Valitkaa se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettanne." Vastausvaihtoehtoina 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2-4 kertaa kuukaudessa, 4) 2-3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. "Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia?" Vastausvaihtoehtoina 1) 1-2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän. "Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?" Vastausvaihtoehtoina 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Indikaattorin pisterajana on käytetty:18-64-vuotiailla miehillä 5 pistettä, 20-64-vuotiailla naisilla 4 pistettä, ja 65 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla 3 pistettä. Tulkinta: Alkoholin liiallinen käyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta, pahentaa monien sairauksien oireita, altistaa mielenterveyden häiriöille ja lisää riskiä ajautua työelämän ulkopuolelle. Alkoholiin liittyvät kuolinsyyt ovat yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Alkoholin runsas käyttö voi aiheuttaa myös sosiaalisia haittoja niin ihmisille itselleen kuin hänen lähipiirilleen ja laajemmin yhteiskunnalle.Suuri osa alkoholia yli riskirajojen juovista ihmisistä pitää tutkimuksen mukaan itseään kohtuukäyttäjinä. Ammattilaisilla on tärkeä rooli riski- ja ongelmallisen käytön ja haittojen tunnistamisessa sekä sopivan tuen ja avun antamisessa. Jotta tukea ja asiakkaalle merkityksellistä tietoa voidaan tarjota mahdollisimman varhain, alkoholin käytön strukturoidun kartoituksen tulee olla systemaattinen osa erilaisia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Kysymisellä ja keskustelemisella on ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka riski- tai ongelmakäyttöä ei olisikaan.Alkoholinkäytön riskirajat ovat suuntaa antavia. Yksilölliset tekijät vaikuttavat haittojen ilmenemiseen, eikä täysin turvallisen käytön rajaa ole mahdollista määrittää. Vähäisen riskin tasolla haitat ovat kuitenkin todennäköisesti vähäisiä. AUDIT-C on validoitu työikäiselle väeställe, mutta sitä voidaan soveltaa myös ikääntyneiden ihmisten alkoholin käytön puheeksiotossa. Ikääntyneillä alkoholin riskikäytön arvioinnissa tulee huomioida lisäksi ainakin terveydentila, mahdollinen lääkkeiden käyttö ja sosiaaliset suhteet. Täysin yksiselitteistä ikärajaa tai annossuosituksia ei voida asettaa, mutta 65 vuoden ikä on vakiintunut iäksi, jonka jälkeen viimeistään käytetään matalampia riskipisterajoja. Suomalaisen tutkimuksen mukaan alkoholin käytön kartoituksen jälkeen tarpeenmukaisesti tehtävän mini-intervention laajamittainen käyttö vähentäisi niin avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä, sairauspäivärahapäiviä kuin erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja kuolemia. Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla. (Mäkelä ym. 2022) Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2018–2025. Saatavilla kuntatasolla.