18-64-vuotiaat asiakkaat, joiden AUDIT-tulos on: alkoholinkäyttöön liittyy riskejä tai mahdollinen alkoholiriippuvuus, % testin tehneistä

Avosairaanhoito on asiakkaan terveysongelman (sairauden) hoitoa varten annettavaa palvelua. Avosairaanhoito voi olla päivystysluonteista tai ennalta sovittua. Perusterveydenhuollon avohoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.palvelumuoto: Avosairaanhoito (T11)yhteystapa: Fyysiset käynnit (R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla, R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona, R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla, R41 Ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla, reaaliaikainen etäasiointi (R52) ja etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia (R56)Perusterveydenhuollon tilasto perustuu palveluntuottajilta saatuihin tietoihin, jotka poimiintuvat potilastietojärjestelmistä päivittäin automaattisesti (niin sanotut Avohilmo-tiedot). THL tuottaa saaduista tiedoista raportointia verkkopalveluna. Perusterveydenhuollon avohoidon indikaattoreiden data on poimittu Avohilmo-rekisteristä joitakin päiviä ennen indikaattorin Sotkanetiin päivittämistä.AUDIT-mittari perustuu kymmeneen kysymykseen: 1) Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ota mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. (En koskaan, Noin kerran kuussa tai harvemmin, 2-4 kertaa kuussa, 2-3 kertaa viikossa, 4 kertaa viikossa tai useammin)2) Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? (1-2 annosta, 3-4 annosta, 5-6 annosta, 7-9 annosta, 10 tai enemmän) 3) Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? (En koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)4) Kuinka usein viimeisen vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä sen aloittamisen jälkeen? (Ei koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)5) Kuinka usein viimeisen vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? (Ei koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)6) Kuinka usein viimeisen vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia päästäksesi paremmin liikkeelle? (En koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)7) Kuinka usein viimeisen vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? (En koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)8) Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? (Ei koskaan, Harvemmin kuin kerran kuussa, Kerran kuussa, Kerran viikossa, Päivittäin tai lähes päivittäin)9) Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? (Ei; On, mutta ei viimeisen vuoden aikana; Kyllä, viimeisen vuoden aikana)10) Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut että vähentäisit juomista? (Ei koskaan; On, mutta ei viimeisen vuoden aikana; Kyllä, viimeisen vuoden aikana) Tulkinta: Alkoholin liiallinen käyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta, pahentaa monien sairauksien oireita, altistaa mielenterveyden häiriöille ja lisää riskiä ajautua työelämän ulkopuolelle. Alkoholiin liittyvät kuolinsyyt ovat yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Alkoholin runsas käyttö voi aiheuttaa myös sosiaalisia haittoja niin ihmisille itselleen kuin hänen lähipiirilleen ja laajemmin yhteiskunnalle.Suuri osa alkoholia yli riskirajojen juovista ihmisistä pitää tutkimuksen mukaan itseään kohtuukäyttäjinä. Ammattilaisilla on tärkeä rooli riski- ja ongelmallisen käytön ja haittojen tunnistamisessa sekä sopivan tuen ja avun antamisessa. Jotta tukea ja asiakkaalle merkityksellistä tietoa voidaan tarjota mahdollisimman varhain, alkoholin käytön strukturoidun kartoituksen tulee olla systemaattinen osa erilaisia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Kysymisellä ja keskustelemisella on ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka riski- tai ongelmakäyttöä ei olisikaan.Alkoholinkäytön riskirajat ovat suuntaa antavia. Yksilölliset tekijät vaikuttavat haittojen ilmenemiseen, eikä täysin turvallisen käytön rajaa ole mahdollista määrittää. Vähäisen riskin tasolla haitat ovat kuitenkin todennäköisesti vähäisiä. Naisten ja miesten riskitasot arvioidaan erikseen. Suositukset alkoholinkäytön riskitasoista on koottu ajatellen tervettä työikäistä miestä tai naista ja havainnollistamalla alkoholiannosten määrää viikkotasolla. Suomalaisessa määritelmässä yksi alkoholiannos on 12 grammaa puhdasta alkoholia. Se vastaa 33 cl noin 4,7-prosentin vahvuista keskiolutta tai long drink –juomaa tai 12 senttilitran lasia viiniä tai ravintola-annosta eli 4 cl väkeviä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan alkoholin käytön kartoituksen jälkeen tarpeenmukaisesti tehtävän mini-intervention laajamittainen käyttö vähentäisi niin avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä, sairauspäivärahapäiviä kuin erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja kuolemia. Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla. (Mäkelä ym. 2022) Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2018–2025. Saatavilla kuntatasolla.