Kulttuuripalveluita ei tarjolla riittävästi (pl. kirjastopalvelut), (%) palveluja tarvinneista (2022)

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka olisivat tarvinneet kulttuuripalveluita, mutta joiden mielestä niitä ei ole tarjolla riittävästi. Perustuu kysymykseen: "Onko alueellasi ollut mielestäsi tarjolla riittävästi seuraavia kulttuuripalveluita tai mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria 12 viime kuukauden aikana? Alueella tarkoitetaan esimerkiksi omaa kuntaa tai lähikuntia". Kysymyspatterissa esitettiin a) musiikkikonsertit ja -keikat, b) teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muu esittävä taide, c) museo- tai taidenäyttely, d) kirjastopalvelut, e) elokuvateatteri, f) muu kulttuuritapahtuma ja g) harrasteryhmiä tai muuta ohjattua kulttuuritoimintaa. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en ole tarvinnut, 2) kyllä ja 3) ei. Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin ne, jotka ovat vastanneet vastausvaihtoehdon 1) en ole tarvinnut. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka ovat vastanneet vastausvaihtoehdon "3) ei" vähintään yhteen alakohdista a), b), c), e) tai Tulkinta: Erot kulttuuripalveluiden tarjonnassa ja saatavuudessa ovat Suomessa kasvaneet suuriksi, koska mm. kuntien resurssit järjestää toimintaa ja palveluja vaihtelevat. Esimerkiksi vuonna 2020 yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat Manner-Suomen kunnissa välillä 0–180 euroa/asukas.Kulttuurisen sekä sosiaalisen pääoman heikkeneminen ovat tutkimusten mukaan keskeisiä syitä pahoinvoinnin kasvulle. Pahoinvoinnin, yksinäisyyden ja syrjäytymisen kustannukset ovat kasvusuuntaisia. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä turvata kulttuuripalveluiden riittävä ja yhdenvertainen tarjonta, saatavuus ja saavutettavuus, jotta eriytymiskehitys pysäytettäisiin. Hyvinvointialueilla on tärkeä rooli kulttuurihyvinvointitoiminnan edistäjänä yhdessä kuntien kanssa. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2022–2023. Saatavilla kuntatasolla.