Asuntojen lukumäärä, joiden radonpitoisuus mitattu

Indikaattori ilmaiseen suomalaisten pientaloasuntojen määrän, joissa on mitattu sisäilman radonpitoisuus. Tulkinta: Altistuminen korkeille sisäilman radonpitoisuuksille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ionisoivasta säteilystä mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m³. Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt asuntojen radonmittauksia 80-luvulta lähtien. Valtaosa radonmittauksista tehdään pientaloasunnoissa ja tässä indikaattorissa on rajoituttu vain pientaloihin. Radonpitoisuudella tarkoitetaan vuosikeskiarvoa, joka saadaan kertomalla mittauskaudella mitattu radonpitoisuus lukuarvolla 0,9. Jos mittaus on kestänyt 272 vuorokautta tai enemmän, on mittaustulos sellaisenaan vuosikeskiarvo. Nykylainsäädännön mukainen mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Vain edustavat mittaustulokset on otettu mukaan indikaattoriin, eli silloin, kun mittauspurkki on ollut vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa ja sen asuntiloissa. Asunto mitataan tyypillisesti kahdella radonmittauspurkilla, joten asunnon radonpitoisuutena pidetään näiden keskiarvoa. Jos asunnossa on tehty ajan myötä useampia radonpitoisuuden mittauksia, on näistä valittu korkein. Suomessa asuntojen radonmittauksia tekevät myös kaupalliset yritykset. Näistä yksi on siirtänyt tietoja vuodesta 2015 lähtien STUKin radontietokantaan (tiedot päivitetty 6.4.2024). Mittayksikkö: Absoluuttinen luku. Aikajakso: 1990–2023. Saatavilla kuntatasolla.