Syrjintää sosiaali- tai terveyspalveluissa kokeneet, (%) palveluita käyttäneistä, korkea koulutus (2022)

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka ovat kokeneet syrjintää terveys- tai sosiaalipalveluissa. Tarkastelussa ovat ne, joilla suhteellinen koulutustaso on korkea. Suhteellinen koulutustaso on laskettu kymmenvuotisikäluokittain tutkimukseen vastanneiden ilmoittamista koulutusvuosista.Perustuu kysymykseen: "Onko sinua syrjitty eli kohdeltu muita huonommin jonkin itseesi liitetyn ominaisuuden vuoksi 12 viime kuukauden aikana? (esim. ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto)". Kysymyspatterin alakysymyksenä esitettiin mm. "terveyspalveluissa" ja "sosiaalipalveluissa (esim. perhe- tai päihdepalveluissa)". Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) ei ole syrjitty, 2) kyllä, kerran, 3) kyllä, useita kertoja, 4) en ole asioinut/palvelu ei koske minua. Tarkastelusta poistettiin molempiin alakysymyksiin vastausvaihtoehdon 4) en ole asioinut/palvelu ei koske minua vastanneet, ja tämän jälkeen tarkastelussa ovat vähintään toiseen alakysymykseen vastausvaihtoehdon 2) kyllä, kerran tai 3) kyllä, useita kertoja vastanneiden osuus. Tulkinta: Syrjintä on sitä, että henkilöä kohdellaan huonommin kuin toisia tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Syrjinnän käsite kattaa sekä syrjintätapaukset että syrjintäkokemukset. Syrjinnän muotoja on erilaisia:Välitön syrjintä eli suora: henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi potilaalle ei hankita viittomakielen tulkkia.Välillinen syrjintä eli epäsuora: näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi terveydenhuoltoon saa yhteyden vain soittamalla.Häirintä: Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Laissa häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Käyttäytymisellä luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.Syrjintäkokemukset ovat yksilöllisiä arvioita ja tunteita siitä, että on tullut kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Subjektiiviset syrjintäkokemukset voivat olla hyvin voimakkaita ja yksilölle haitallisia silloinkin, kun ne eivät täytä lain määritelmää syrjinnästä.Syrjintää ilmenee eri elämänalueilla ja eri syistä. Etniseen alkuperään perustuva syrjintä on arvioitu yleisimmäksi syrjintäperusteeksi sekä Suomessa että laajemmin Euroopan Unionin alueella (Euroopan komissio 2015). Syrjintäkokemusten yleisyydessä on eroja sukupuolten ja väestöryhmien välillä. Syrjintä ja häirintä aiheuttavat turvattomuuden tunnetta, horjuttavat mielenterveyttä ja murentavat luottamusta viranomaisia kohtaan (Oikeusministeriö 2018). Näillä on kauaskantoisia seurauksia koko yhteiskunnan kannalta. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2022–2023. Saatavilla kuntatasolla.