Indikaattori kertoo niiden 18-64-vuotiaiden asiakkaiden osuuden, joille missä tahansa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palvelumuodossa (pl työterveyshuolto) tehdyn AUDIT tai AUDIT-C-testin pisteet ylittivät riskikäytön seulontarajan. Silloin kuin sama asiakas on tehnyt vuoden aikana useampia testejä, niin poiminnassa on huomioitu vuoden viimeisin testi ja sen tulos.Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät käynnit muun muassa avosairaanhoidon vastaanotoilla, terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).Perusterveydenhuollon avohoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.Hilmo-oppaan mukaiset luokitukset:palvelumuoto: Kaikki perusterveydenhuollon palvelumuodot, pois lukien työterveyshuolto yhteystapa: Fyysiset käynnit (R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla, R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona, R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla, R41 Ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla, reaaliaikainen etäasiointi (R52) ja etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia (R56)Perusterveydenhuollon tilasto perustuu palveluntuottajilta saatuihin tietoihin, jotka poimiintuvat potilastietojärjestelmistä päivittäin automaattisesti (niin sanotut Avohilmo-tiedot). THL tuottaa saaduista tiedoista raportointia verkkopalveluna. Perusterveydenhuollon avohoidon indikaattoreiden data on poimittu Avohilmo-rekisteristä joitakin päiviä ennen indikaattorin Sotkanetiin päivittämistä. AUDIT-mittari perustuu kymmeneen kysymykseen ja testin seulontaraja naisilla on 6 tai enemmän pistettä ja miehillä 8 pistettä tai enemmän. Mittarin kysymyksineen löydät täältä.AUDIT-C-mittarissa on kolme kysymystä ja testin seulontaraja naisilla on 5 tai enemmän pistettä ja miehillä 6 pistettä tai enemmän. Mittarin kysymyksineen löydät TARGET="_blank">täältä. Tulkinta: Alkoholin liiallinen käyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta, pahentaa monien sairauksien oireita, altistaa mielenterveyden häiriöille ja lisää riskiä ajautua työelämän ulkopuolelle. Alkoholiin liittyvät kuolinsyyt ovat yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Alkoholin runsas käyttö voi aiheuttaa myös sosiaalisia haittoja niin ihmisille itselleen kuin hänen lähipiirilleen ja laajemmin yhteiskunnalle.Suuri osa alkoholia yli riskirajojen juovista ihmisistä pitää tutkimuksen mukaan itseään kohtuukäyttäjinä. Ammattilaisilla on tärkeä rooli riski- ja ongelmallisen käytön ja haittojen tunnistamisessa sekä sopivan tuen ja avun antamisessa. Jotta tukea ja asiakkaalle merkityksellistä tietoa voidaan tarjota mahdollisimman varhain, alkoholin käytön strukturoidun kartoituksen tulee olla systemaattinen osa erilaisia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Kysymisellä ja keskustelemisella on ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka riski- tai ongelmakäyttöä ei olisikaan.Alkoholinkäytön riskirajat ovat suuntaa antavia. Yksilölliset tekijät vaikuttavat haittojen ilmenemiseen, eikä täysin turvallisen käytön rajaa ole mahdollista määrittää. Vähäisen riskin tasolla haitat ovat kuitenkin todennäköisesti vähäisiä. Naisten ja miesten riskitasot arvioidaan erikseen. Suositukset alkoholinkäytön riskitasoista on koottu ajatellen tervettä työikäistä miestä tai naista ja havainnollistamalla alkoholiannosten määrää viikkotasolla. Suomalaisessa määritelmässä yksi alkoholiannos on 12 grammaa puhdasta alkoholia. Se vastaa 33 cl noin 4,7-prosentin vahvuista keskiolutta tai long drink –juomaa tai 12 senttilitran lasia viiniä tai ravintola-annosta eli 4 cl väkeviä.Suomalaisen tutkimuksen mukaan alkoholin käytön kartoituksen jälkeen tarpeenmukaisesti tehtävän mini-intervention laajamittainen käyttö vähentäisi niin avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä, sairauspäivärahapäiviä kuin erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja kuolemia. Terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2018–2025. Saatavilla kuntatasolla.
Alkoholia riskitasolla käyttävät AUDIT- / AUDIT-C-testin mukaan, % perusterveydenhuollon avohoidossa testin tehneistä 18-64-vuotiaista
sotkanet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Metatiedot
| Lisenssi | Creative Commons Attribution 4.0 |
| Paivitystiheys | vuosittain |
| Muokattu | 2026-09-25 |
| Tyyppi | Open Data |
| Saatavuus | open |
Avainsanat ja alueet
alkoholi elintavat päihdeavainindikaattorit päihteet
Alue: Suomi
Resurssit (3)
Rikastukset
| auth_method | none |
| joinable_keys | [{"field": "year", "key": "vuosi", "standard": "4-num"}] |
| region_level | kunta |