Muistisairaat asiakkaat tavallisessa palveluasumisessa 31.12., % asiakkaista (2000-2015)

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä) laskentapäivänä (31.12.) olevista asiakkaista on muistisairaita. Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Mukana ovat kaikki ikäryhmät.Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Muistisairaiksi lasketaan ne tavallisen palveluasumisen asiakkaat, joilla on ollut muistisairautta osoittava diagnoosi sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoituksissa. Indikaattori on muistisairaiden % -osuus tavallisen palveluasumisen kaikista asiakkaista. Muistisairaiksi asiakkaiksi on määritelty ne asiakkaat, jotka ovat saaneet diagnoosin muistia tai muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävästä sairaudesta. Muistisairautta osoittavina diagnooseina on tilastossa käytetty seuraavia: F00-F03 (Dementia), G30 (Alzheimerin tauti), F05.1 (Dementiaan liittyvä sekavuustila) sekä diagnoosit F10.73, F11.73, F14.73, F16.73, F18.73 ja F19.73, jotka kuvaavat alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden aiheuttamaa dementiaa. Tulkinta: Indikaattori ei kerro, onko tavallista palveluasumista saatu juuri muistisairauden perusteella. Muistisairaiksi asiakkaiksi on määritelty ne asiakkaat, jotka ovat saaneet muistisairautta osoittavan diagnoosin laskentapäivään mennessä. Muistisairautta ei kuitenkaan aina tunnisteta. THL:n Ikäihmisten palveluiden vertailukehittämishankkeen RAI-aineisto vuodelta 2011 osoitti, että noin 72 prosentilla kotihoidon (n=19450) ja tavallisen palveluasumisen (n=1454) asiakkaista oli kognitiivisen toimintakyvyn alenemaa, mutta dementoiva sairaus oli ilmoitettu noin 35 prosentille asiakkaista. Jos asiakkailla oli todettu kognition alenemaa heillä oli myös useammin tehty dementian diagnoosi. (Lähde: RAI-tietokanta, THL, 2012.) Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2000–2015.