Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden) laskentapäivänä (31.12.) olevista asiakkaista on muistisairaita. Mukana ovat kaikki ikäryhmät.Tehostettu palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Tehostetun palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Tehostettu palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Muistisairaiksi lasketaan ne tehostetun palveluasumisen asiakkaat, joilla on ollut muistisairautta osoittava diagnoosi sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoituksissa. Indikaattori on muistisairaiden % -osuus tehostetun palveluasumisen kaikista asiakkaista. Muistisairaiksi asiakkaiksi on määritelty ne asiakkaat, jotka ovat saaneet diagnoosin muistia tai muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävästä sairaudesta. Muistisairautta osoittavina diagnooseina on tilastossa käytetty seuraavia: F00-F03 (Dementia), G30 (Alzheimerin tauti), F05.1 (Dementiaan liittyvä sekavuustila) sekä diagnoosit F10.73, F11.73, F14.73, F16.73, F18.73 ja F19.73, jotka kuvaavat alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden aiheuttamaa dementiaa. Tulkinta: Indikaattori ei kerro, onko tehostettua palveluasumista saatu juuri muistisairauden perusteella. Muistisairaiksi asiakkaiksi on määritelty ne asiakkaat, jotka ovat saaneet muistisairautta osoittavan diagnoosin laskentapäivään mennessä. Muistisairautta ei kuitenkaan aina tunnisteta. THL:n Ikäihmisten palveluiden vertailukehittämishankkeen RAI-aineisto vuodelta 2011 osoitti, että noin 92 prosentilla vanhainkotien (n=6567), terveyskeskusten vuodeosastojen (n=4480) tai tehostetun palveluasumisen (n=7282) asiakkaista oli kognitiivisen toimintakyvyn alenemaa, mutta dementoiva sairaus oli ilmoitettu keskimäärin 62 prosentille näiden palvelujen asiakkaista. Jos asiakkailla oli todettu kognition alenemaa heillä oli myös useammin tehty dementian diagnoosi. (Lähde: RAI-tietokanta, THL, 2012.)Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa on jonkin verran myös nuorempia asiakkaita, esimerkiksi vammaisia tai päihteiden takia dementoituneita. Alle 65-vuotiaiden osuus on kuitenkin hyvin vähäinen. Mittayksikkö: Prosenttia. Aikajakso: 2001–2015.
Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa 31.12., % asiakkaista (2000-2015)
sotkanet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Metatiedot
| Lisenssi | Creative Commons Attribution 4.0 |
| Paivitystiheys | vuosittain |
| Muokattu | 2017-11-15 |
| Tyyppi | Open Data |
| Saatavuus | open |
Avainsanat ja alueet
tehostettu palveluasuminen palveluasuminen dementia muistihäiriöt Alzheimerin tauti muistisairaudet ikääntyvien palvelut
Alue: Suomi
Resurssit (3)
Rikastukset
| auth_method | none |
| joinable_keys | [{"field": "year", "key": "vuosi", "standard": "4-num"}] |