Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä väkivaltarikoksista syylliseksi epäiltyjen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Sama henkilö voi olla syylliseksi epäiltynä useita kertoja saman vuoden aikana eri tai samasta rikoksesta. Jos henkilö esimerkiksi pahoinpitelee kahta henkilöä, tulee tästä tilastoon kaksi epäiltyä vaikka kyseessä olisi ollut yksi ja sama henkilö. Poliisin tietoon tullut rikollisuustilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin toiminnan kuvaamiseen. Poliisin tietoon tulleet rikokset -tilastossa kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää siten tilaston ulkopuolelle. Ne eivät tule poliisin tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoimattoman rikollisuuden laajuutta on selvitetty väestöön kohdistuvilla haastattelututkimuksilla.Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta: Indikaattori kuvaa alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä päihteiden käyttöön liittyvästä väkivallasta tehtyjen rikosilmoitusten, rangaistusvaatimusten tai siitä annettujen rikesakkojen pohjalta. Huomattava osa väkivaltarikoksista ei tule poliisin tietoon eikä kaikista poliisin tietoon tulleista väkivaltatapauksista kirjata rikosilmoitusta. Henkirikoksia koskevat tiedot ovat kattavimmat. Tilastoitujen rikosten määriin ja kehitykseen vaikuttavat muutokset poliisikäytännöissä, poliisin käytössä olevissa laitteissa ja kansalaisten aktiivisuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Myös lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri rikostyyppien välillä. Tilastojen ulkopuolelle jäävää väkivaltaa kartoitetaan muun muassa väestöhaastatteluilla, mutta nekään eivät tarjoa tietoa kaikkein syrjäytyneimpien kokemasta väkivallasta. Erityisesti nuorten ja naisten alttius ilmoittaa rikoksista on kasvanut viime vuosikymmeninä.Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi. Alkoholin kulutuksen ja henkirikollisuuden välillä on havaittu olevan tilastollinen yhteys. Muiden päihteiden merkitys suomalaisessa väkivallassa on alkoholiin nähden vähäinen. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista kertovaa indikaattorin rinnalla voi tarkastella poliisin tietoon tulleiden, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrää (ind 3113). Vaikka päihtyneenä väkivaltarikoksiin syyllisiksi epäiltyjen määrä näyttää laskeneen 2010-luvulla, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä ei samalla tavalla ole laskenut. Humalatilaan liittyvään alkoholin käyttöön voidaan vaikuttaa vähentämällä alkoholin kokonaiskulutusta ja humalahakuista juomista sekä pitkäaikaista käyttöä erilaisilla sosiaalipoliittisilla toimilla ja viranomaisten yhteistyöllä. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen vaatii monialaista yhteistyötä. Mittayksikkö: Tuhatta asukasta kohden. Aikajakso: 1996–2025. Saatavilla kuntatasolla.