Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon tarkkailulähetteellä siirtyneet 18 vuotta täyttäneet / 1 000 vastaavan ikäistä

Indikaattori ilmaisee tahdosta riippumatta psykiatriseen hoitoon tulleiden 18 vuotta täyttäneiden potilaiden määrän 1000 vastaavanikäistä kohden. Tieto sisältää potilaat, jotka joko saapuivat tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon tarkkailulähetteellä (lomakkeella M1) tai jotka siirrettiin toisesta sairaalasta tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon aikana. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Tulkinta: Indikaattori mittaa psykiatrista sairaalahoitoa, jossa potilaan hoitoon liittävät päätökset on jouduttu tekemään potilaan tahdon vastaisesti.Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveydenhäiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina. Tällöin yhteistyön rakentaminen potilaan kanssa avohoito-olosuhteissa voi epäonnistua eikä yhteisymmärrykseen sairaalahoidon tarpeellisuudesta aina päästä. Tällaisissa tapauksissa saatetaan joutua toimimaan potilaan tahdon vastaisesti. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan määrätä vain lääketieteellisin perustein, jotka lääkärin on ratkaistava huolellisen tutkimuksen perusteella. Mielenterveyslaki ei kuitenkaan edellytä, että kaikkia vaihtoehtoisia mielenterveyspalvelujen muotoja tulisi aina ensin käytännössä kokeilla ennen tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä. Jos vaihtoehtoisia mielenterveyspalveluja on alueella hyvin saatavissa, niiden asianmukainen käyttö voisi vähentää tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta. Muiden vaihtoehtojen riittämättömyys velvoittaa samalla sairaalahoidolle vaihtoehtoisten mielenterveyspalvelujen jatkuvaan kehittämiseen. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen lukumäärä voi siis kertoa myös vaihtoehtoisten hoitomuotojen puutteesta. Mittayksikkö: Tuhatta asukasta kohden. Aikajakso: 1996–2024.