GTK on tehnyt geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut pääasiassa 200 metriä. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntaukseen perustuen ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty vuoteen 1991 asti 1-3 protonimagnetometrilla ja vuodesta 1991 alkaen 1-2 cesium-magnetometrilla. Pääosa maapinta-alasta on lennetty kahta magnetometriä käyttäen.
Lentogeofysikaalinen magneettinen anomaliakartta
avoindata.fi Geologian tutkimuskeskus
Laajennettu kuvaus
Vuosikymmenten varrella aineistoa on mitattu eri lentokoneilla ja erilaisilla mittausjärjestelmillä ja siten aineisto ei ole täysin yhtenäistä ja sen laatu on eri vuosina eritasoista. Aineisto on kuitenkin kerätty ja tallennettu systemaattisesti sekä yhtenäistetty mahdollisuuksien mukaan. Paikannustarkkuus on myös vuosien varrella vaihdellut. Vuosien 1972 - 1975 paikannus perustuu pelkästään kiintopistesidontoihin, jolloin tarkkuus kiintopisteiden kohdalla on luokkaa 50-100m, pisteiden välillä epätarkempaa. Vuonna 1976 käyttöön saatiin Doppler-navigointilaite, jolloin myös kiintopisteiden välillä pystyttiin pitämään tarkkuus suunnilleen samana kuin kiintopisteiden kohdalla. Vuonna 1993 siirryttiin differentiaaliseen GPS–järjestelmään, ja tällöin tarkkuudessa päästiin metrin kertaluokkaan. Magneettisen sidonnan apuna on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamia geofysikaalisten observatorioiden keräämiä magneettikentän tuntikeskiarvoja.
Metatiedot
| Lisenssi | Creative Commons Attribution 4.0 |
| Luotu | 1973-01-01 |
| Muokattu | 2025-04-16 |
| Tyyppi | Open Data |
| Saatavuus | open |
Avainsanat ja alueet
Aeromagneettiset kartat Geofysiikka Geofysikaaliset menetelmät Magneettiset menetelmät Lentomittaukset Suomi Geologia 1972-2007 Magneettiset anomaliat Kansallinen avoindata.fi
Resurssit (1)
| Nimi | Formaatti | Koko | Esikatselu |
|---|---|---|---|
| http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search?location_id=6 | - |
Rikastukset
| access_instructions | geodata@gtk.fi |
| bbox | bbox: [W:19.08886999, S:59.028, E:31.58671339, N:70.09229321] |
| crs | ETRS89 / TM35FIN(E,N) (EPSG:3067) |
| data_fields | bbox: [W:19.08886999, S:59.028, E:31.58671339, N:70.09229321] |
| description_extended | Vuosikymmenten varrella aineistoa on mitattu eri lentokoneilla ja erilaisilla mittausjärjestelmillä ja siten aineisto ei ole täysin yhtenäistä ja sen laatu on eri vuosina eritasoista. Aineisto on kuitenkin kerätty ja tallennettu systemaattisesti sekä yhtenäistetty mahdollisuuksien mukaan. Paikannustarkkuus on myös vuosien varrella vaihdellut. Vuosien 1972 - 1975 paikannus perustuu pelkästään kiintopistesidontoihin, jolloin tarkkuus kiintopisteiden kohdalla on luokkaa 50-100m, pisteiden välillä epätarkempaa. Vuonna 1976 käyttöön saatiin Doppler-navigointilaite, jolloin myös kiintopisteiden välillä pystyttiin pitämään tarkkuus suunnilleen samana kuin kiintopisteiden kohdalla. Vuonna 1993 siirryttiin differentiaaliseen GPS–järjestelmään, ja tällöin tarkkuudessa päästiin metrin kertaluokkaan. Magneettisen sidonnan apuna on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamia geofysikaalisten observatorioiden keräämiä magneettikentän tuntikeskiarvoja. |
| keywords | {geoscientificInformation} |