Liito-oravan elinympäristöjen ennustekartalta näkyy tilastollisen mallituksen perusteella liito-oravalle todennäköisesti sopivat elinympäristöt lajin levinneisyysalueella. Ennustekartat eivät kuvaa liito-oravan esiintymistä tai esiintymistodennäköisyyttä, vaan elinympäristöjä, jotka ovat sille sopivia. Ennustekartta-aineisto on ladattavissa ja käytettävissä alla olevien tietojen hyväksymisen ja lisenssin mukaisesti. Mallituksen on tehnyt Luonnonvarakeskus ja jakelijana toimii Suomen luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.
Liito-oravan elinympäristöjen ennustekartat
avoindata.fi Ulkoinen lähde: Paikkatietohakemisto
Laajennettu kuvaus
Liito-orava-aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietokannasta saatuja liito-oravan havaintoja. Havaintoja oli alun perin aineistossa n. 48 500 kpl, joita on kertynyt vuodesta 1980 lähtien. Aineisto on kokonaisuutena kirjava ja sisältää esimerkiksi vanhoja sekä epävarmoja havaintoja, joten osa siitä jouduttiin poistamaan tietyin ehdoin mallitustyön luotettavuuden varmistamiseksi. Mallitusta varten havainnoista poistettiin ennen vuotta 2009 tehdyt havainnot, sekä ne, jotka sijoittuivat vesistöihin, havainnon teon jälkeen hakattuihin metsiin, asutukseen, pelloille ja muille ei-metsäisille alueille. Yksittäiseen metsikköön saattoi sijoittua lukuisia havaintoja, joten 170 metriä lähempänä toisiaan olevista havainnoista poimittiin mukaan vain yksi havainto satunnaisotannalla. Liito-oravanaaraiden elinpiiri on n. 8 ha, ja lähekkäin olevien havaintojen poistamisella pyrittiin siihen, että havainnot edustaisivat elinpiiritason tietoa ennemmin kuin metsikön sisäistä vaihtelua. Lopullisessa mallituksessa käytettiin 5 613 havaintoa. Mallituksessa metsiä kuvaavana aineistona käytettiin valtakunnan metsien monilähdeaineistoa (ML-VMI) vuodelta 2017. ML-VMI-aineiston kuvaus. Aineiston kuva-alkion (pikselin) koko vastaa maan pinnalla 16 m × 16 m aluetta. Monilähdeaineisto luokiteltiin puulajin ja tilavuuden mukaan liito-oravalle sopiviin varttuneisiin kuusi-lehti -sekametsiin, muihin varttuneisiin metsiin, jotka soveltuvat liito-oravan liikkumiseen sekä aukeisiin. Varttuneet metsät määriteltiin metsien tilavuuden perusteella ja tilavuuskriteerit sovitettiin alueittain osin VMI:n julkaisemien ikä-tilavuustietojen perusteella ja osin liito-oravahavaintoihin perustuen. Lisäksi maisema-aineistoon liitettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saadut pellot, asutus, tiestö, muut ei-metsäalueet ja vesistöt. Liito-oravan elinympäristön rakennepiirteet laskettiin seuraavista maisemaluokista: liito-oravalle soveltuvat metsät, liikkumiseen soveltuvat metsät (>10 m), hakkuuaukeat, pellot, asutus ja vesistöt. Maiseman rakennepiirteitä käytettiin mallissa selittävinä tekijöinä. Mallitusta varten liito-oravan esiintymisalue jaettiin 50 km × 50 km ruutuihin, joista koostettiin yhdeksän aluetta kasvillisuusvyöhykkeiden ja muun maantieteellisen vaihtelun perusteella (kuva). Jokaiselle 50 km ruudulle arvottiin sata verrokkipistettä, jotta otos olisi tarpeeksi suuri kuvaamaan 50 km ruudun keskimääräistä maisemarakennetta. Sekä liito-oravien havaintopisteiden että verrokkipisteiden ympäriltä laskettiin kullekin maisemaluokalle useita maiseman rakennetta kuvaavia tunnuksia 250, 500, 1000 ja 2000 m säteellä. Jokaiselle yhdeksälle alueelle tehtiin tämän jälkeen liito-oravapisteiden maisemarakennetta selittävä malli (logistinen regressiomalli) askeltavalla menetelmällä. Seuraavassa vaiheessa liito-oravan esiintymisalueelle sijoitettiin säännöllinen pisteverkosto 500 metrin välein ja pisteille laskettiin samat maisematunnukset kuin liito-orava- ja verrokkipisteille. Kullekin pisteelle laskettiin edelleen mallin antama todennäköisyys välillä 0–100 % sille, että se edustaa liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Punainen väri kartalla indikoi arvoja lähellä 100 %, ja sininen väri lähellä nollaa. Lopuksi todennäköisyydet interpoloitiin 500 metrin väliin jääviin 100 m ruutuihin ns. luonnollisen naapurin menetelmällä. Ennustekarttojen pienin erottuva yksikkö vastaa maastossa on 100 m × 100 m aluetta. Ennustekartoissa on esitetty ne ruudut, joissa metsää on ≥50 %. Ennustekartat on tuotettu osana Euroopan unionin Life-ohjelmaan sisältyvää Liito-orava-LIFE-hanketta Luonnonvarakeskuksen toimesta.
Metatiedot
| Lisenssi | Creative Commons Attribution 4.0 |
| Luotu | 2021-08-12 |
| Muokattu | 2025-04-16 |
| Tyyppi | Open Data |
| Saatavuus | open |
Avainsanat ja alueet
Elinympäristöt ja biotoopit Levinneisyys Eläin- ja kasvikunta Kansallinen avoindata.fi
Resurssit (2)
Rikastukset
| access_instructions | helpdesk@laji.fi |
| auth_method | none |
| bbox | bbox: [W:18.65442899, S:59.15817062, E:31.9512488, N:70.27975963] |
| crs | EPSG:3067 |
| data_fields | bbox: [W:18.65442899, S:59.15817062, E:31.9512488, N:70.27975963] |
| description_extended | Liito-orava-aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietokannasta saatuja liito-oravan havaintoja. Havaintoja oli alun perin aineistossa n. 48 500 kpl, joita on kertynyt vuodesta 1980 lähtien. Aineisto on kokonaisuutena kirjava ja sisältää esimerkiksi vanhoja sekä epävarmoja havaintoja, joten osa siitä jouduttiin poistamaan tietyin ehdoin mallitustyön luotettavuuden varmistamiseksi. Mallitusta varten havainnoista poistettiin ennen vuotta 2009 tehdyt havainnot, sekä ne, jotka sijoittuivat vesistöihin, havainnon teon jälkeen hakattuihin metsiin, asutukseen, pelloille ja muille ei-metsäisille alueille. Yksittäiseen metsikköön saattoi sijoittua lukuisia havaintoja, joten 170 metriä lähempänä toisiaan olevista havainnoista poimittiin mukaan vain yksi havainto satunnaisotannalla. Liito-oravanaaraiden elinpiiri on n. 8 ha, ja lähekkäin olevien havaintojen poistamisella pyrittiin siihen, että havainnot edustaisivat elinpiiritason tietoa ennemmin kuin metsikön sisäistä vaihtelua. Lopullisessa mallituksessa käytettiin 5 613 havaintoa. Mallituksessa metsiä kuvaavana aineistona käytettiin valtakunnan metsien monilähdeaineistoa (ML-VMI) vuodelta 2017. ML-VMI-aineiston kuvaus. Aineiston kuva-alkion (pikselin) koko vastaa maan pinnalla 16 m × 16 m aluetta. Monilähdeaineisto luokiteltiin puulajin ja tilavuuden mukaan liito-oravalle sopiviin varttuneisiin kuusi-lehti -sekametsiin, muihin varttuneisiin metsiin, jotka soveltuvat liito-oravan liikkumiseen sekä aukeisiin. Varttuneet metsät määriteltiin metsien tilavuuden perusteella ja tilavuuskriteerit sovitettiin alueittain osin VMI:n julkaisemien ikä-tilavuustietojen perusteella ja osin liito-oravahavaintoihin perustuen. Lisäksi maisema-aineistoon liitettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saadut pellot, asutus, tiestö, muut ei-metsäalueet ja vesistöt. Liito-oravan elinympäristön rakennepiirteet laskettiin seuraavista maisemaluokista: liito-oravalle soveltuvat metsät, liikkumiseen soveltuvat metsät (>10 m), hakkuuaukeat, pellot, asutus ja vesistöt. Maiseman rakennepiirteitä käytettiin mallissa selittävinä tekijöinä. Mallitusta varten liito-oravan esiintymisalue jaettiin 50 km × 50 km ruutuihin, joista koostettiin yhdeksän aluetta kasvillisuusvyöhykkeiden ja muun maantieteellisen vaihtelun perusteella (kuva). Jokaiselle 50 km ruudulle arvottiin sata verrokkipistettä, jotta otos olisi tarpeeksi suuri kuvaamaan 50 km ruudun keskimääräistä maisemarakennetta. Sekä liito-oravien havaintopisteiden että verrokkipisteiden ympäriltä laskettiin kullekin maisemaluokalle useita maiseman rakennetta kuvaavia tunnuksia 250, 500, 1000 ja 2000 m säteellä. Jokaiselle yhdeksälle alueelle tehtiin tämän jälkeen liito-oravapisteiden maisemarakennetta selittävä malli (logistinen regressiomalli) askeltavalla menetelmällä. Seuraavassa vaiheessa liito-oravan esiintymisalueelle sijoitettiin säännöllinen pisteverkosto 500 metrin välein ja pisteille laskettiin samat maisematunnukset kuin liito-orava- ja verrokkipisteille. Kullekin pisteelle laskettiin edelleen mallin antama todennäköisyys välillä 0–100 % sille, että se edustaa liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Punainen väri kartalla indikoi arvoja lähellä 100 %, ja sininen väri lähellä nollaa. Lopuksi todennäköisyydet interpoloitiin 500 metrin väliin jääviin 100 m ruutuihin ns. luonnollisen naapurin menetelmällä. Ennustekarttojen pienin erottuva yksikkö vastaa maastossa on 100 m × 100 m aluetta. Ennustekartoissa on esitetty ne ruudut, joissa metsää on ≥50 %. Ennustekartat on tuotettu osana Euroopan unionin Life-ohjelmaan sisältyvää Liito-orava-LIFE-hanketta Luonnonvarakeskuksen toimesta. |
| keywords | {biota,environment} |
| service_layers | [{"name": "BirdAtlasSocietyGridZones", "title": "BirdAtlas4 societies grid division"}, {"name": "atlasGrids", "title": "YKJ grids for birdatlas"}, {"name": "atlasGridsWGS84", "title": "Atlas grids wgs84"}, {"name": "AtlasYKJ10kmLabels", "title": "Atlas YKJ10km labels"}, {"name": "AtlasYKJ10kmLines", "title": "Atlas YKJ 10km lines"}, {"name": "AtlasYKJ1kmLabels", "title": "Atlas YKJ1km labels"}, {"name": "AtlasYKJ1kmLines", "title": "Atlas YKJ 1km lines"}, {"name": "BirdAtlasSocietyGrid", "title": "BirdAtlas society grid"}, {"name": "BirdAtlasSocietyGridLabels", "title": "BirdAtlas society grid labels"}, {"name": "BirdLifeSocieties", "title": "BirdLife society borders"}, {"name": "BirdLifeSocietyLabels", "title": "BirdLife society labels"}, {"name": "YKJlabels1000", "title": "YKJlabels1000"}, {"name": "YKJlabels10000", "title": "YKJlabels10000"}, {"name": "YKJlabels100000", "title": "YKJlabels100000"}, {"name": "YKJlines100", "title": "YKJlines100"}, {"name": "YKJlines1000", "title": "YKJlines1000"}, {"name": "YKJlines10000", "title": "YKJlines10000"}, {"name": "YKJlines100000", "title": "YKJlines100000"}, {"name": "afe_grid", "title": "The Atlas Florae Europaeae (AFE) grid system (Finland)"}, {"name": "barentsMaskLayer", "title": "Barents region mask"}, {"name": "barentsRegion2", "title": "Barents region boundaries"}, {"name": "biogeographical_provinces", "title": "Biogeographical provinces"}, {"name": "biogeographical_provinces_borders", "title": "Borders of biogeographical provinces"}, {"name": "cgrs_grid", "title": "The Atlas Florae Europaeae (AFE) grid system (Europe)"}, {"name": "flyingSquirrel_predictionModel", "title": "Flying squirrel prediction model"}, {"name": "threatened_species_evaluation_zones", "title": "Threatened species evaluation zones"}, {"name": "ykj10km_wgs84Labels", "title": "ykj10km_wgs84Labels"}, {"name": "ykj10km_wgs84Lines", "title": "ykj10km_wgs84Lines"}, {"name": "ykj1km_wgs84Labels", "title": "ykj1km_wgs84Labels"}, {"name": "ykj1km_wgs84Lines", "title": "ykj1km_wgs84Lines"}] |