Maaperä 1:200 000 (maalajit)

Maaperä 1:200 000 (maalajit) sisältää vuosien 2002-2009 aikana tuotettua aineistoa koko Suomen alueelta. Aineistoa voidaan käyttää seutusuunnittelussa, maanpuolustuksessa, maannoskartoituksessa (EU) ja erilaisissa alueellisissa yhteistyökartoituksissa. Kartoitusmittakaava on ollut 1:50 000-1:200 000. Keskimittakaavaisen aineiston muodostamiseeen on käytetty yleistettyä 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maaperän peruskarttaa, ja 1:200 000 mittakaavaista uustuotantoa, joka perustuu tulkintaan ja maastokartoitukseen. Maalajikuvion minimikoko on yleensä noin 6 ha, poikkeuksena jäätikköjokimuodostumat, reunamoreenimuodostumat ja kumpumoreenit, joita kuvataan aineistossa 2 ha pinta-alaa suuremmat alueet. Peittävä turvekerrostuma on kuvattu uustuotannossa soistumana (0-0,3 m turvetta), ohuena turpeena (0,3-0,6 m turvetta) ja paksuna turpeena (yli 0,6 m turvetta). Soistumat, kivikot ja avokalliot on lisätty uustuotantoon Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vastaavista kuvioista yleistämällä. Uustuotannon yhteydessä on kerätty maastohavaintoja maapeitteen paksuudesta ja kerrosjärjestyksestä 1 metrin syvyydessä sekä kalliopaljastumista. Maaperä 1:200 000 (maalajit) -aineistolle on tehty koordinaatistomuunnos maaliskuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen.

Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja. Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).